IDEOLOGISET VALTIOKONEISTOT I: ELÄMÄMME KOULU

Ideologiset valtiokoneistot ovat kaikkialla. Ne saavat meidät alistumaan, rakenteistavat ajattelumme ja ottavat elinvoimamme haltuun. Ne kiinnittävät meidät omaan historiantulkintaansa ja koulivat elinvoimastamme työvoimaa oman funktionsa uusintamiseen.

Ei ole merkitystä ovatko ne ”yksityisiä”, ”julkisia” vai ”kolmannen sektorin” toimijoita. Ne ovat kaikkialla osana yhtä suurta aparaattia. Ideologisten valtiokoneistojen asettamiin imperatiiveihin voi ihmislapsi 1) sovittautua, 2) taistella vastaan itkien ja sovittautuen tai – viimeisenä oljenkortena – 3) kuollen. Suhtautumistapamme niihin määrittyy kokemamme repression myötä. Subjektiutemme kaunis melodia peittyy valtiokoneiston teollisella monotonisella paukkeella. Hiottukin disartikulaatio on vaikeaa, kun ”omat” ajatukset kuulostavat ”omissa” korvissakin houreilta.

Kun ihmislapsi syöstään maailmaan, ensimmäiseksi hän kohtaa perhekoneiston. Vanhemmilta lapsi siirtyy koulittavaksi koululle. Putkien puoliväleissä häämöttää tuottava, vastuuntuntoinen ja moraalinen kansalainen keskiluokkaisella sielunmaisemalla. Entäpä, jos kaikki ei menekään kuten pitäisi ja lisäarvoa lakkaa karttumasta, ketä on syyttäminen? Kotia, koulua, ampumaharrastusta, Oidipusta vai totuutta sinänsä?

Totuusradio Ideologiset valtiokoneistot -ohjelmasarjan ensimmäisessä osassa sivuamme seuraavia kysymyksiä:

1) Kuinka koulu on koettu ennen kaikkea ideologisena valtiokoneistona tai voiko ideologisen valtiokoneiston kokea ennen kaikkea kouluna. Palveleeko valtiokoneisto siis ennen kaikkea lisäarvon kasautumista ja työvoiman uusintamista?

2) Mikä on teorian koulusta ideologisena valtiokoneistona suhde muihin koulutusteorioihin, kuinka ne kohtaavat? Minkälainen on koulun ideologisen funktion suhde historialliseen kehitykseen, kuinka hegemoninen kamppailu näkyy koulukoneiston kehityksessä (esim. suhde hyvinvointivaltion luokkakompromissikoulusta schumpeterilaisen kilpailuvaltion koulukoneistoon)?

3) Voisiko koulukoneistoa ideologisena apparaattina ottaa haltuun vai pitäisikö se tuhota kokonaan (ja korvata uudella)?. Kuinka korvata yrittäjäkasvatus vallankumouksellisella käytännöllä ja koulia kouluttajia?

IDEOLOGISET VALTIOKONEISTOT I: ELÄMÄMME KOULU

Suora lähetys maanantaina 31.5.2010 klo 22–24 (osallistu keskusteluun kommentoimalla tätä artikkelia): http://www.uta.fi/media/suora/moreeni/totuusradio.html

Uusinta perjantaina 4.6.2010 klo 22–24: http://www.uta.fi/media/suora/moreeni/simulcast.html

Ohjelman toimittaa Lauri Kämäri.

Mainokset

6 responses to “IDEOLOGISET VALTIOKONEISTOT I: ELÄMÄMME KOULU

  1. Täydellinen Älykääpiö

    http://www.velkakello.fi

    Tässä tämän koneiston polttoainemittari raksutamassa, kun meillä kaikilla on bensaletkut kädessä. En vain tiedä, mitä me tankkaamme ja miksi me tankkaamme?

  2. Tuhopolttaja-95

    Kerran emme tiedä miksi me tankkaamme ja mitä me tankkaamme, miksi emme pyrkisi sytyttämään koko koneistoa palamaan?

    Letkut meillä jo on, olisiko kenelläkään tulitikkuja?

  3. Mun mielestä koulu on kuitenkin kohtaamispaikka, jossa voi opetella sosiaalisia taitoja. Se on myös paikka, missä voi keskustella erilaisten ihmisten kanssa. Mun ekaluokkalainen kysyi tässä just viime viikolla kesken tuntia kaveriltaan ihan filosofisen peruskysymyksen: ”Ootko Jori miettinyt, miksi me ollaan täällä? Siihen oli hyvä tarttua ja tuli ihan hyvä keskustelu.

  4. PS. Täytyy tunnustaa, että en ensin yhdistänyt kysymystä koulussa olemiseen, vaan yleensä täällä maailmassa olemiseen ja taisin johdataa keskustelun vähän niille raiteille… Uskon, että lapset ainakin kannattavat filosofiaa kouluihin -hanketta. Tosin kukaan ei estä toteuttamatta sitä ilman ops:n siunaustakin. Sehän on vain sitä, että ajatellaan asioita ja sitä pitäisikin tehdä joka oppiaineessa eikä vain filosofian tunnilla.

  5. Peruskoulun sisälläkin voi tehdä vaikka Neilin ”juttuja”. Mä oon samaa mieltä Juhan kanssa, että kaikille vapaa peruskoulu on tarpeen ja reilu juttu kuitenkin (periaatteessa) ja ehkä käytännössäkin.
    Opettajankoulutusta ja opettajien valintaa voisi myös ehkä kehittää…

  6. Harmi, että missasin. Oliko tässä ohjelmassa myös Althusserin filosofian yleisempää esittelyä?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s